Kuurosokeus

Tietoa kuurosokeudesta:
Kuurosokeus on vain yksi ominaisuuspiirre ihmisessä muiden piirteiden joukossa. Se vaikuttaa kuitenkin hyvin kokonaisvaltaisesti henkilön elämänhallintaan ja selviytymiseen arkielämässä. Kuurosokeus tulisikin aina määritellä toiminnallisuuden kautta. Vaikka kuurosokeiden ryhmä on hyvin marginaalinen, on oikea-aikainen tunnistaminen hyvin merkityksellistä sekä henkilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. Tunnistamisen tekee ongelmalliseksi kuulo- ja näkövamman yhteisvaikutuksen ymmärtäminen. Terveydenhuollossa ei ole kuurosokeus erityisalaa, vaan tunnistaminen edellyttää moniammattilista työotetta ja silmäkääkärin ja korvalääkärin yhteistyötä. Tietämys kuurosokeiden erityispiirteistä, seuranaisvaikutuksista ja kuurosokeiden kulttuurista mahdollistaa omaehtoisen, itsenäisen ja hyvän elämän tasavertaisessa yhteiskunnassa.

Kuurosokeiden määrä suomessa:

Kuurosokeiden/kuuronäkövammaisten tarkkaa määrää suomessa on vaikea tietää. Viimeisimmän näkövammaisten sosiaalinen asema suomessa julkaisun (2013) mukaan näkövammarekisterin tiedossa on 850 sellaista henkilöä, joilla on kuulo- ja näkövamman yhdistelmä. Kuulon ja näön yhteisvaikutuksen tunnistaminen ei kuitenkaan ole aukotonta, joten on oletettavissa, että kuulonäkövammaisia on tätä enemmän. Varsinkin ikääntymisen mukanaan tuomaa kuulon ja näön toimintarajoitteen yhdistelmä kohtaa yhä useampaa ikääntyneiden määrän lisääntyessä. 

Kuurosokeiden ryhmät ja aiheuttajat:

Kuurosokeiden ryhmä on harvinainen ja hyvin vaihteleva vamman laadusta, etenemisestä ja vammautumisiästä riippuen. Usein on kyse etenevästä kuulonäkövammasta. Kuurosokeiden ryhmästä puhuttaessa käytetään kahta termiä: Kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset: Niillä molemmilla tarkoitetaan samaa siinä mielessä, että molemmissa on kyseessä kuulonäkövamman yhdistelmä. Termejä käytetään rinnakkain ja yksittäisissä tilanteissa valitaan kuvaavampi termi. 

Syntymästään tai varhaislapsuudesta kuurosokeat:

Synnynnäinen kuurosokeus on yksi toiminnanvajavuus, joka syntyy vaikea- asteisen kuulonäkövamman seurauksena. Toiminnanvajavuus on olemassa syntymästä asti, tai se saadaan ennen kielellisen kommunikoinnin kehittymistä. Synnynnäiseen kuurosokeuteen voi olla useita syitä. Esim: Rubeola, Charge, kromosomipoikkeamat ja keskosuus.

Kuurosokeutuneet:

Kuurosokeutumisesta puhutaan silloin, kun yhdistetyn kuulonäkövamman aiheuttama toiminnanvajavuus on saatu kielellisen kommunikoinnin kehittymisen jälkeen. Kuurosokeutuneiden ryhmä jaetaan yleensä kolmeen riippuen siitä, kumpi aisti on heikentynyt ensin. 

1) Syntymästä tai varhaislapsuudesta kuurot/ vaikeasti kuulovammaiset, joilla näkö heikkenee myöhemmin.
Usherin oireyhtymä

2) Syntymästä tai lapsesta saakka näkövammaiset, joilla kuulo heikkenee myöhemmin.
Kuulovamman ilmaantuminen, tapaturmat, onnettomuudet , infektiotaudit

3) Aikuisena kuurosokeutuneet
Ikääntyminen, tapaturmat, harvinaiset oireyhtymät.




Haptiisit

Kosketusviestintä:
Neutraali kosketusalue.                                                             Olkapää, käsivarsi, kämmenselkä, selkä
Painovoima kosketuksessa.                                                       Kevyt ja rauhallinen




Lähde: http://www.kuurosokeat.fi/