Toimintakyky

Fyysinen toimintakyky: Fyysisen toimintakyvyn arviointi on kokonaisuus, jossa tarkastellaan tuki- ja liikuntaelimistöä(lihasvoima, koordinaatio, nivelten liikkuvuus, tasapaino), hengitys- ja verenkieroelimistöä, kipua, fyysistä aktiivisuutta(arkiaskareista selviytyminen, harrastukset ja työ). Fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa ollaan usein kiinnostuneita asiakkaan kyvystä selvitä arjessa. Arjessa selviytymistä kuvaa selviytyminen päivittäisistä toiminnoista, eli ADL-toiminnoista. 

Psyykkinen toimintakyky: Psyykkinen toimintakyky on kokonaisuus, johon kuuluvat: henkiset voimavarat, tunteet, mieliala, käsitys todellisuudesta( kyky tuntea, kokea ja muodostaa käsitys ympäristöstä), minäkuva (minuus, persoonallisuus, itsearvostus, identiteetti), aktiivisuus (elämänhallinnan taidot, luovuus, harrastukset ja työ

Kognitiivinen toimintakyky: Kognitiivinen toimintakyky eli älyllinen toimintakyky käsittää muistin, oppimisen, havaitsemisen ja kielellisen toiminnan. Kognitiivinen toimintakyky on fyysisen toimintakyvyn ohella keskeisellä sijalla henkilön turvallisen kotona asumisen kannalta. 

Sosiaalinen toimintakyky: Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa henkilön kykyä luonnolliseen vuorovaikutukseen (kuunteleminen, keskustelu), kykyä läheisyyteen ja vastuuseen läheisistä, kyky huolehtia itsestään, osallistua yhteisön elämään, kyky hoitaa asioita ja toimia yhteiskunnassa, tietoisuutta oikeuksistaan. 

Toimintakyvyn eri osa-alueita arvioidaan: Erilaisilla voimaa ja jaksamista, muistia ja toimintakykyä mittaavilla testeillä. 

Lähihoitajan rooli arvioinnissa: Lähihoitaja arvioi asiakkaan fyysistä toimintakykyä keskustelemalla asiakkaan kanssa, havainnoimalla asiakasta tämän toimiessa omassa elinympäristössään tai laitoksessa, tekemällä erilaisia fyysisiä toimintakykyä mittaavia testejä,  arvioimalla asiakkaan kokemuksia ja arvioita omasta toimintakyvystään ja mahdollisista hankaluuksista. Lähihoitajan keinoja arvioida psyykkistä toimintakykyä:  asiakkaan oma arvio toimintakyvystään: mieliala, itsearvostus ja motivaatio, asiakkaan toiminnan seuraaminen ja havainnointi, asiakkaan kanssa keskusteleminen: vuorovaikutus voidaan jakaa puhuttuun ja keholliseen kommunikaatioon. siihen liittyvät puhe, ilmeet, eleet, liike, kontaktin ottaminen, osallistuminen, ja etäisyys, arjen toimintakyvyn arviointi: syöminen, juominen, ihmisen ulkoinen olemus, ja hygienian hoito, asiakkaan voimavarojen kartoittaminen: harrastukset, omaiset, sosiaalinen verkosto, hoitaja voi antaa asiakkaalle täytettäväksi  kyselylomakkeita, esimerkiksi BDI:n Beckin masennustesti) tai CES-D:n depressio-oireiden tunnistamiseen ja depression vaikeusasteen arviointiin kehitetty seulontamenetelmä koko väestölle. Lähihoitaja arvioi asiakkaan kognitiivista toimintakykyä: tekemällä huomioita asiakkaan muistista arjessa. Kiinnittämällä huomiota asiakkaan puheen ja toimintojen loogisuuteen ja järjestelmällisyyteen, Keskustelemalla asiakkaan ja hänen läheisten kanssa päivittäisistä arjen askareista selviämisestä, Tekemällä erilaisia kognitiivista toimintakykyä mittaavia testejä asiakkaalle tai antamalla kyselyitä läheiselle täytettäväksi.  Lähihoitaja voi kartoittaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä; havainnoimalla asiakasta, keskustelemalla hänen kanssaan, erilaisilla haastatteluilla, asiakkaan itsearvioinneilla, elämänkaaren piirroiksella, sukupuun piirroksella, verkostokartan piirroksella, mittareilla ja kartoituksilla, esim koetun yksinäisyyden mittari.