Motorinen kehitys
Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Se on kuten fyysinen kasvukin, jatkuva tapahtuma hedelmötyksestä aikuisuuteen. Motorinen kehitys määräytyy pitkälle keskushermoston, luuston ja lihaksiston kehityksestä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kehitys olisi pelkästään biologista alkuperää. Perimä antaa tosin rajat motorisen kehityksen mahdollisuuksille. mutta ympäristön virikkeet, yksilön persoonallisuus ja motivaatio motoristen taitojen harjoitteluun vaikuttavat siihen, millaisia motorisia taitoja kukin lopulta hallitsee. Lasi on luonnostaan innostunut liikkumisesta. Hän harjoittaa motoriikkaansa oma-aloitteisesti ja hyvin pienestä pitäen, mutta on muistettava, että motoriikan kehitys vaatii aina liikkeisiin tarvittavien osa-aluieiden kypsymistä. Lapsen on saatava kehittyä rauhassa ja saavuttaa vadittava kypsyystaso uuden motorisen taidon oppimiseen. Lasta ei esimerkiksi saisi asettaa seisomaan jaloilleen koko painollaan ennen kuin hän itse siihen kykenee. Kehitysaikataulut vaihtelevat suuresti lapsesta toisee. Motorisen kehityksen voidaan katsoa noudattavan kolmea päälinjaa, Ensimmäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudellisesti eli päästä jalkoihin. Lapsi oppii ensin päänkannattaja lihasten hallinnan, sitten vartalolihasten, käsien ja lopuksi jalkojen lihasten hallinnan. Lihasten säätely kehittyy myös proksimodistaalisestieli keskeltä äärialueille. Lapsi hallitsee olkavarsien liikkeet ennen kyynärvarsien liikeitä, ja ranteen liikkeet ennen hienomotoriikkaa vaativia sormiliikkeitä. Kehitys etenee siis kokonaisvaltaisista liikkeistä eriytyneisiin liikkeisiin. Lapsen aika s. 126
Motoristen toimintojen säätely
Refleksit säätelevät lapsen motoriikkaa ennen tahdonalaisia liikkeitä. Refleksit valmistavat lihaksistoa myöhempään tahdonalaiseen toimintaan ja niitä säätelevät selkäydin sekä aivorunko. Refleksejä voi kutsua ensimmäisten motoristen perustaitojen opettajaksi. Refkeksejä ilmenee jo sikiökaudella kohdussa. Tällöin puhutaan primitiimireflekseistä, jotka vähenevät tai häviävät vuoden ikään mennessä. Tällainen refleksi on moro-refleksi. Se ilmenee yhtäkkisten tai odottamattomien tapahtumien tai aistiärsykkeiden seurauksena ja häviää yleensä kolmen kuukauden iässä. Syntymän jälkeen ilmenevät refleksit kehittyvät kolmen ja puolen vuoden ikään asti ja silyvät koko elämän. Tällainen on esimerkiksi sormen nostaminen pois kuumasta ennen kuin varsinaisesti huomaa sen polttavan. Tahdonomaisia liikkeitä ohjaa tahdonomainen hermosto (somaattinen hermosto), joka liikuttaa poikkijuovaisia lihaksia. Näiden supistamista ihminen voi säädellä tahdonalaisesti. Kolmen- neljän kuukauden ikäisellä vauvalla tahdonalaiset liikkeet lisääntyvät. Ensimmäisinä tahdonalaisina on pidetty käden liikkeitä. Vauva alkaa tavoitella omia sormiaan ja esineitä. Opitun liikkeen toistolla vauva kehittää lihasvoimaa ja kestävyyttä sekä parantaa koordinaatiota. Elämän kulku s. 87-88
Motoriset perustaidot:
-tasapainotaidot
-tasapainotaidot
-liikkumistaidot
-käsittelytaidot
Hienomotoriittiset taidot
Vastasyntyneen aistit:
Näkö:
Vastasyntynyt erottaa valon eri kirkkausasteita ja näkee tarkasti noin 30cm päähän. Hyvin pian vauva osaa kiinnittää huomiota myös kasvojen ilmeisiin. Perusvärit- punaisen, sinisen, keltraisen ja vihreän vauva< osaa erotella noin kolmikuukautisena.
Kuulo:
Vastasyntynyt havaitsee muutoksia äänen korkeudessa ja sävyissäja rauhoittuu helpoiten sikiökaudellakin tutustuista äänistä. Kuten äidin puheesta tai musiikista.
Maku:
Vastasyntynyt erottaa makean, suolaiseen, happaman ja kitkerän maun toisistaan ja suosii makeaa makua.
Tunto:
Vastasyntyneen kosketusaisti on myös pitkälle kehittynyt. Jatkuvalla fyysisellä kosketuklsella on tärkeä merkitys tunnesuhteen luomiseen.
Haju:
Hajuista pienen vauvan on katsottu tunnistavan ainakin oman äidinsä maidon haju.
Opitut ja tahdonalaiset liikkeet
Kehitysheijasteet alkavat syrjäytyä lapsen ensimmäisen elinvuodena aikana, kun lapsi kehittää isojen aivojen alaisia mutkikkaampia opittuja ja tahdonalaisia liikkeitä. Motoristen taitojen oppimisen edellytyksenä onkin, että kehitysheijasteet väistyvät. Kulttuurien välillä on myös todettu olevan eroja motoristen taitojen oppimisessa. Jos lasta pidetään tiiviisti kapalossa, hänellä ei ole mahdollisuutta harjoitella motorisia taitojaan. Karkeamotorinen kehitys liittyy liikkumiseen tarvittavien lihasten toimintaan. Hienomotoriikka puolestaan tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä, joka ilmenee esimerkiksi käden taitojen kehittymisenä.
Karkeamotoriset taidot Hienomotoriset taidot
yksi vuotias:
-ottaa ensimmäiset askeleensa ilman tukea - Noin 1.5 kuukauden ikäinen lapsi:
- käveleminen saa varmuutta vie ruuan suuhun lusikalla
. 1,5 vuotias voi kävellä jo takaperin - juo kupista
kaksi vuotias: - rakentaa muutaman palikan korkuisen tornin
- heittää palloa puoli vuotias lapsi:
- potkii palloa - kääntelee jkirjan sivuja
- kävelee portaita tasa-askelin - asettaa palikoita muotolaatikkoon
kolmi vuotias: kaksivuotias:
- hyppii molemmilla jaloilla - rakentaa jo 6-7 palikan tornin
- ajaa kolmipyöräistä pyörää - harjoittelee ympyrän piirtämistä
- jäljittelee motorisia taitoja toisten mallista kolmivuotias:
- pukee ja napittaa vaatteensa - piirtää ympyrän ja viivan
neli vuotias: - pitää kynää molemmissa käsissä erikseem - pukee ja riisuu vaatteita
- hyppii yhdellä jalalla nelivuotias:
- kävelee portaat alas vuoroaskelin - käyttää saksia
viisi vuotias: - piirtää neliön mallista
- oppii ajamaan kaksipyöräisellä pyörällä - piirtää kolme osaa ihmiseen
- oppii hiihtämään ja luistelemaan viisivuotias:
- pystyy kävelemään kapeaa viivaa pitkin - piirtää tähden ja kolmion
- osaa hyppiä kummallakin jalalla erikseen - luettelee numeroita
- tasapaino on riittävä kiipeilemistä ajatellen - kirjoittaa oman nimensä
- kaikki motorisen kehityksen perusvalmiudet ovat olemassa
Motoriikan harjaantuminen
Kouluikään tullessa lapsi harrastaa paljon. Hänen päiväänsä kuuluu paljon leikkimistä, juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä, piirtämistä, kirjoittamista ja monenlaista sekä hieno että karkeamotoriikkaa hiovaa toimintaa. Urheilusta tulee tärkeä osa elämää monelle tytölle ja pojalle. Lapsi voi kuitenkin olla yhtä lailla kiinnostunut myös sellaisesta harrastuksesta, johon liittyy hienomotoristen taitojen harjoittamista. Hän haluaa kuvataidekouluun tai musiikkitunnille. Tässä vaiheessa saavutetut onnistumisen kokemukset ovat pohjaa lapsen myöhemmälle kehitykselleaktiivisena toimijana. Hän harjoittaa taitojaan, joita murrosiässä alkaa arvioida myös ammatinvalinnan näkökulmasta. Motoriset kyvyt ja liikuntataidot antavat myös itsevarmuutta fyysisten muutosten kanssa kamppailevalle murrosikäiselle.
Vastasyntyneen aistit:
Näkö:
Vastasyntynyt erottaa valon eri kirkkausasteita ja näkee tarkasti noin 30cm päähän. Hyvin pian vauva osaa kiinnittää huomiota myös kasvojen ilmeisiin. Perusvärit- punaisen, sinisen, keltraisen ja vihreän vauva< osaa erotella noin kolmikuukautisena.
Kuulo:
Vastasyntynyt havaitsee muutoksia äänen korkeudessa ja sävyissäja rauhoittuu helpoiten sikiökaudellakin tutustuista äänistä. Kuten äidin puheesta tai musiikista.
Maku:
Vastasyntynyt erottaa makean, suolaiseen, happaman ja kitkerän maun toisistaan ja suosii makeaa makua.
Tunto:
Vastasyntyneen kosketusaisti on myös pitkälle kehittynyt. Jatkuvalla fyysisellä kosketuklsella on tärkeä merkitys tunnesuhteen luomiseen.
Haju:
Hajuista pienen vauvan on katsottu tunnistavan ainakin oman äidinsä maidon haju.
Opitut ja tahdonalaiset liikkeet
Kehitysheijasteet alkavat syrjäytyä lapsen ensimmäisen elinvuodena aikana, kun lapsi kehittää isojen aivojen alaisia mutkikkaampia opittuja ja tahdonalaisia liikkeitä. Motoristen taitojen oppimisen edellytyksenä onkin, että kehitysheijasteet väistyvät. Kulttuurien välillä on myös todettu olevan eroja motoristen taitojen oppimisessa. Jos lasta pidetään tiiviisti kapalossa, hänellä ei ole mahdollisuutta harjoitella motorisia taitojaan. Karkeamotorinen kehitys liittyy liikkumiseen tarvittavien lihasten toimintaan. Hienomotoriikka puolestaan tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä, joka ilmenee esimerkiksi käden taitojen kehittymisenä.
Karkeamotoriset taidot Hienomotoriset taidot
yksi vuotias:
-ottaa ensimmäiset askeleensa ilman tukea - Noin 1.5 kuukauden ikäinen lapsi:
- käveleminen saa varmuutta vie ruuan suuhun lusikalla
. 1,5 vuotias voi kävellä jo takaperin - juo kupista
kaksi vuotias: - rakentaa muutaman palikan korkuisen tornin
- heittää palloa puoli vuotias lapsi:
- potkii palloa - kääntelee jkirjan sivuja
- kävelee portaita tasa-askelin - asettaa palikoita muotolaatikkoon
kolmi vuotias: kaksivuotias:
- hyppii molemmilla jaloilla - rakentaa jo 6-7 palikan tornin
- ajaa kolmipyöräistä pyörää - harjoittelee ympyrän piirtämistä
- jäljittelee motorisia taitoja toisten mallista kolmivuotias:
- pukee ja napittaa vaatteensa - piirtää ympyrän ja viivan
neli vuotias: - pitää kynää molemmissa käsissä erikseem - pukee ja riisuu vaatteita
- hyppii yhdellä jalalla nelivuotias:
- kävelee portaat alas vuoroaskelin - käyttää saksia
viisi vuotias: - piirtää neliön mallista
- oppii ajamaan kaksipyöräisellä pyörällä - piirtää kolme osaa ihmiseen
- oppii hiihtämään ja luistelemaan viisivuotias:
- pystyy kävelemään kapeaa viivaa pitkin - piirtää tähden ja kolmion
- osaa hyppiä kummallakin jalalla erikseen - luettelee numeroita
- tasapaino on riittävä kiipeilemistä ajatellen - kirjoittaa oman nimensä
- kaikki motorisen kehityksen perusvalmiudet ovat olemassa
Motoriikan harjaantuminen
Kouluikään tullessa lapsi harrastaa paljon. Hänen päiväänsä kuuluu paljon leikkimistä, juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä, piirtämistä, kirjoittamista ja monenlaista sekä hieno että karkeamotoriikkaa hiovaa toimintaa. Urheilusta tulee tärkeä osa elämää monelle tytölle ja pojalle. Lapsi voi kuitenkin olla yhtä lailla kiinnostunut myös sellaisesta harrastuksesta, johon liittyy hienomotoristen taitojen harjoittamista. Hän haluaa kuvataidekouluun tai musiikkitunnille. Tässä vaiheessa saavutetut onnistumisen kokemukset ovat pohjaa lapsen myöhemmälle kehitykselleaktiivisena toimijana. Hän harjoittaa taitojaan, joita murrosiässä alkaa arvioida myös ammatinvalinnan näkökulmasta. Motoriset kyvyt ja liikuntataidot antavat myös itsevarmuutta fyysisten muutosten kanssa kamppailevalle murrosikäiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti