Fyysinen kehitys

Kehitys on kefalokaudaalista, eli päästä jalkoihin tapahtuvaasekä proksimodaalista, eli kehon keskeltä sivuille. 

Fyysisellä kehityksellä tarkoitetaan pääasiallisesti ihmisen solujen lukumäärän, koon ja kudosten määrän lisääntymistä. Kehon suhteet ja elinten sijainnit muuttuvat. Fyysistä kasvua jatkuu koko ihmisen eliniän., esimerkkinä hiukset ja kynnet kasvavat. Perintötekijät ja ympäristö säätelevät kasvua. Perintötekijät asettavat rajat fyysiselle kasvulle; elinolosuhteet. esimerkiksi ravinto, taas vaikuttavat kasvun mahdollisuuksiin. Perimän sekä kasvun ja kehityksen oppimisen yhteisvaikutuksesta lapsi on erityisen herkkä juuri tietyille ympäristön ärsykkeille. Tätä ilmiötä kutsutaan Herkkyyskaudeksi. Lapsen on siis ehdottomasti saatava tiettyjä ärsykkeitä ympäristöltä, tai muuten kehitys häiriintyy. Esimerkiksi kielen kehityksen edellytyksenä, on että lapsi kuulee ja käyttää kieltä ennen kuuden ikävuotta. Tällöin hänellä on mahdollisuus oppia käyttämään kieltä kulttuurilleen ominaisella tavalla. Herkimmillään ihmisen kehitys on neljä vuotiaasta esimurrosikään (10-12) vuotiaaksi asti. Kasvua ja kehitystä on tapana tarkastella tiettyjen vaiheiden kautta. Tällöin halutaan kuvata, mitä ihmisessä erityisesti tuon vaiheen aikana yleensä tapahtuu. Kaikki eivät kasva ja kehity samassa tahdissa. Lähihoitajalle tieto ihmisen kehittymisen vaiheista on tarpeellista, koska tuon tiedon varassa kasvatuksessa ja ohjaamisessa toimitaan. Erityisesti hermosto kehittyy nopeasti, mikä mahdollistaa lapsen kehittymisen ja oppimisen. (Elämän kulku s.86)

Fyysinen kasvu hidastuu jonkin verran ensimmäisen ikävuoden huimasta kasvusta. Paino lisääntyy vuodessa n. 3kg ja pituus n. 10-12cm. Kun lasta mitataan neuvolassa, kiinnitetään huomiota siihen, että lapsen kasvu etenee tasaisesti kasvukäyrästöllä juuri hänelle tyypillisellä tasolla. ja että lapsi voi yleisesti hyvin. Laattajalkaisuus on tässä iässä vielä normaalia ja kestää yleensä parivuotiaaksi asti. 

Kefalokaudaalinen : Ensin pään hallinta sitten selän lihakset, istuu, nousee seisomaan ja lopuksi kävelee. 

Proksimodaalinen: Ensin hallitsee käsivarren, sitten ranteenja käden liikkeet, lopuksi sormet.                              

Lapsen kehitys on koko lapsuuden mittainen kokonaisvaltainen prosessi, joka sisältää kaikki kehityksen alueet. Liikunnallinen ja motorinen kehitys ovat osa tätä kokonaisuutta. 

Seitsemän ensimmäistä ikävuottaan lapsi on selkeästi sensomotorinen kehityksessään.



Lapsen kehitys on koko lapsuuden mittainen kokonaisvaltainen prosessi, joka sisältää kaikki kehityksen alueet. Liikunnallinen ja motorinen kehitys ovat osa tätä kokonaisuutta. 

Seitsemän ensimmäistä ikävuotta lapsi on selkeästi sensomotorinen kehittyessään. Liikkumisen ja leikkimisen avulla lapsi tulee tietoiseksi omasta kehostaan, ja leikkimällä hän oppii hallitsemaan itseään ja omaa kehoaan. 

Lapsi kääntyy, konttaa, kävelee ja juoksee omasta tahdostaan. Hänellä on sisäsynytinen halu ja tarve liikkumiseen.




 
Lapsen ja nuoren kehitystä voidaan seurata eri tavoin. Joka vuotinen neuvola käynti/terveydenhoitajan vastaanotto ovat tietysti kaiken perusta. Kehityksen alueita voi kuitenkin seurata päivittäin tarkkailemalla lapsen touhuja.Voit esimerkiksi huomata, että lapsi on hetkessä oppinut esim polkupyörällä ajamisen seuraamalla vierestä vanhempien pyörällä ajoa, tai nousemaan itse hevosen selkään/tulemaan itse alas.
Se vaatii paljon tarkkailua ennen kuin lapsi itse uskaltaa edes yrittää, mutta sitten kun hän kerran on yrittänyt niin seuraavalla kerralla hän voi jo osata.