Kevään ilo

Minulla on ystävä, jonka nimi on Tassu. Ja Tassu on todella hyvä maalaamaan.  Aina kun Tassu maalaa hän käyttää paljon värejä.  Hän maalaa punaisella, keltaisella, sinisellä ja vihreällä. Eräänä päivänä sattui kuitenkin niin, että Tassu ei löytänyt värejä. Hän oli jo hahmotellut kuvan hienosta omenapuusta, joka hänen pitäisi vielä värittää. Tassu tiesi, että ilman värejä se ei kuitenkaan onnistuisi, hän tarvitsisi punaista, vihreää ja vielä ruskeaa. Niimpä Tassu lähti pitkälle matkalle. Hän ui järven yli, hyppeli kivien päältä juoksi metsäpolkua pitkin ja luisteli jään halki. Viimein hän löysi ensimmäisen värin ja se oli vihreä. Tassu otti värin mukaan ja jatkoi matkaansa, seuraavaksi hän kiipesi rinteen yli, roikkui köysissä ja ryömi esteen alta . Suoraan hänen eteensä paljastui seuraava väri, joka oli punainen. Tassu raahasi värin pois tuolin alta, heitti sen reppuunsa ja jatkoi matkaa. Viimeisen värin löytääkseen Tassun piti hiipiä hiljaa kuin hiiri, hypätä korkealle  ja kontata sillan alta. Lopulta hän sai puuttuvan värin kiltiltä kanilta ja se oli ruskea. Tassu juoksi onnellisena kotiin viimeistelemään taulunsa, sen nimi oli kevään ilo. Loppu